Kauhuelokuvat ovat laaja genre, johon mahtuu jos jonkinlaista elokuvaa. Elokuvia voidaan jakaa huomattavasti suppeampiin kategorioihin, ja moni kauhuelokuvista pitävä onkin näihin varmasti törmännyt. Kauhuelokuvien harrastajalle termi ”kauhu” ei vielä yksistään tarkoita muuta kuin sen, että elokuva on kiinnostava. Tämä artikkeli käsittelee tarkemmin eri genrejä ja alaluokkia, joita kauhuelokuviin liittyy ja antaa esimerkkejä elokuvista, joihin kannattaa tutustua, jos kyseinen kategoria kiinnostaa.
Gore ja splatter
Tässä kategoriassa ei turhia kainostella, vaan luvassa on verta ja suolenpätkiä. Gore tai splatter painotteiset kauhuelokuvat sisältävät usein runsaasti väkivaltaa ja sitä esitetään niin, että herkkävatsaiset katsojat joutuvat usein peittämään silmänsä kaikista mässäilevimmissä kohdissa. Gore ja kauhu ovat toisaalta luonnollinen yhdistelmä, toisaalta on ohjaajalta ja käsikirjoittajalta arvokas taito saada elokuva olemaan muutakin kuin pelkkää väkivallalla ja raakuudella pelottelua.
Gorea ja splatteria:
- Hostel (Eli Roth, Scott Spiegel, 2005)
- The Devil’s Rejects (Rob Zombie, 2005)
- Human Centipede- sarja (Tom Six, 2009-2011)
Trilleri ja psykologinen kauhu
Trilleri ja psykologinen kauhu keskittyy nimenomaan selkäpiitä karmivaan jännitykseen ja siihen, että jokin asia ei ole kunnossa. Tämän tietää alusta alkaen, mutta tunne kasvaa elokuvan myötä ja vähän kerrallaan katsoja saakin todistaa esimerkiksi jonkin elokuvan hahmon sekoamista tai sarjamurhaajan paljastumista. Psykologinen kauhu on vaatii katsojalta erilaista asennetta kuin esimerkiksi gore-kategoriaan kuuluvien elokuvien katsominen ja hahmot voivat olla hyvinkin moniulotteisia.
Psykologista kauhua:
- Hohto (Stanley Kubrick, 1980)
- Secrect window (David Koepp, 2004)
- The Gift (Joel Edgerton, 2015)
Yliluonnollinen kauhu
Yliluonnollinen kauhu on todella laaja kategoria ja se käsittää itsessään muun muassa zombielokuvat ja monet muut sellaiset pelottavat asiat, jotka järjellä ja logiikalla eivät sovi nykymaailmaan. Tähän kategoriaan kuuluu niin riivausta ja kirouksia kuin yliluonnollisia olentojakin.
Yliluonnollista kauhua:
- Kuolleiden aamunkoitto (Zack Snyder, 2004)
- Kauna (Takashi Shimizu, 2004)
- The Ring (Gore Verbinski, 2002)
Komedia
Kauhuelokuvat voivat olla myös hauskoja. Näissä elokuvissa on usein tunnistettavissa irvailua perinteistä kauhukulttuuria kohtaan. Ne ovat usein melko gore-painotteisia ja osa voi vaatia melko kieroa huumorintajua, mutta kauhukomediat ovat hyvällä maulla ja taidolla tehtynä erittäin viihdyttäviä.
Komediaa:
- Braindead (Peter Jackson, 1992)
- Shaun of the dead (Edgar Wright, 2004)